Mistä turvaa luovan työn tekijöille?

Olin eilen Pikkuparlamentissa kuuntelemassa keskustelua aiheesta. Tämä on pieni referaatti siitä.


Suomessa tehdään suhteellisen vähän luovaa työtä verrattuna moniin muihin maihin. Luovaa työtä voi tehdä toiminimellä, osuuskunnassa tai osakeyhtiössä. Lilith-osuuskunta esittäytyi Pikkuparlamentin tilaisuudessa. Työntekijöillä on Lilithissä palkansaaja-status. Lilith tarjoaa jäsenilleen kaikki työntekijöille kuuluvat edut kuten työterveyshuollon, matkakulut, tesin mukaisen minimipalkan jne. Osuuskunnassa pääsee myös työttömyysturvan piiriin, sillä se on aito osuuskunta eikä pelkkä laskutusosuuskunta (toisin kuin esim. Eezy). Osa palkasta menee osuuskunnalle, jossa se käytetään yhteisen hyvän eteen. Osuuskunta takaa toimeksiantoja ja sillä on näin työllistävä vaikutus. Samansuuntaista työtä tekevät muodostavat osuuskunnassa omia solujaan. Lilithiin tulee valtavasti jäsenhakemuksia, mutta sinne otetaan vain ammattilaisia.


Petri Savolainen Journalistiliitosta piti puheenvuoron. Journalisteissa on paljon itsensä työllistäjiä, jotka työskentelevät palkkatyön ja yrittäjyyden välimaastossa. Kyseessä on kasvava trendi, sillä 2000-2013 on tullut 32 000 itsensä työllistäjää lisää. Nyt heitä on n. 152 000. Ikävä tosiasia on, että heidän tulonsa ovat selvästi pienemmät kuin palkansaajien.


Itsensä työllistäjät kohtaavat useita ongelmia Suomen jäykkien rakenteiden vuoksi. Sosiaaliturvassa ei huomioida siirtymiä eli sitä, että ihminen saattaa tehdä osan ajasta työtä palkansaajana ja osan yrittäjänä tai siirtyä välillä työttömäksi. Itsensä työllistäjien eläkemaksut ovat suhteessa kalliit, ja tämä on johtanut siihen, että monet alivakuuttavat itsensä. Sopimusehdot joihin he törmäävät saattavat olla kohtuuttomia, ja heillä on huono neuvotteluasema juuri edunvalvonnan puuttumisen vuoksi.


Nämä ongelmat voidaan Petri Savolaisen mukaan ratkaista kahdella tavalla. Joko itsensä työllistäjien tulisi saada itselleen työnteettäjästä riippuvainen/alisteinen asema (siis työntekijän asema) taikka sitten sosiaaliturvassa tulisi parantaa yrittäjien asemaa. Alviin vaadittavaa tulorajaa tulisi nostaa korkeammalle kuin nykyinen mitä nykyinen 8500 euroa/vuodessa on. Eu-tasolla on tehty selvitys itsensä työllistäjistä ja heidän sosiaaliturvastaan. Tätä aihetta sivuavia selvityksiä on tehty paljon viime vuosina. Tilastokeskuksessa valmistuu syksyllä suuri tutkimus aiheesta.



Riitta Ylätalo te-palveluista piti puheenvuoron. Millaisia erityispalveluita aloittelevat yrittäjät tarvitsevat? Ylätalo on mukana aloittelevien yrittäjien yksikössä. Verkostojen luominen on yrittäjille tärkeää. He tarvitsevat lisäksi sparrausta - apua ja dialogia siitä kuinka yritysidea käytännössä toteutetaan. Ylätalo toi esille jo aiemmin todetun ongelman, että nykyään eri statukset ovat liian kategorisia eikä niiden välillä liikkumista pystytä huomioimaan riittävästi.


Sitten pidettiin puheenvuoro, jossa kerrottiin kuinka rahoituksen saaminen on kannattavalle yritystoiminnalle tärkeää ja rahoitusta on nykyään liian vaikea saada. Yrittäjille tarjotaan starttirahaa elämisen kustantamiseksi yrityksen alkuvaiheessa, mutta puuttuu mahdollisuus saada rahoitusta yrityksen toiminnan kustantamiseksi. Esimerkiksi luovalla alalla erilaisten tapahtumien järjestämiseen tai demojen tekemiseen. Toinen myönnettävä starttiraha voisi kohdentua tähän. Olisi hyvä olla mahdollisuus saada starttirahaa uudestaan silloin, kun palaa äitiyslomalta tai yritystoiminta muuttaa muotoaan.


Keskustelun lopuksi tuotiin esille kuinka perustulo ratkaisisi yksinkertaisella tavalla itsensätyöllistäjien kohtaamat ongelmat. Se purkaisi byrokratiaa ja sillä olisi työllisyyttä lisäävä vaikutus.